Kreikan ilmasto ja maaperä ovat suotuisia useille kasvilajeille. Mehiläisten elinympäristö on rikas ja monipuolinen. Pienelläkin alueella kasvaa useita eri kasveja, joista jokainen vaikuttaa hunajan lopulliseen laatuun, makuun ja koostumukseen. Kuiva ja lauha ilmasto teettää sekä kasveille että mehiläisille töitä. Kasvien kukat sisältävät vähän mettä, mutta siitä saatu hunaja on paksua ja aromikasta.

Kreikassa paikalliset mehiläistarhaajat tekevät yhteistyötä maanviljelijöiden kanssa. Appelsiiniviljelmillä näkee usein mehiläispesiä. Mehiläiset saavat runsaasti ravintoa pieneltä alueelta ja samalla liikuttavat kukkien siitepölyä. Tällä tavalla sekä appelsiinien että hunajan tuottajat hyötyvät mehiläisten arkirutiineista.

Hunajan koostumus, laatu, aistinvaraiset ominaisuudet kuten tuoksu, maku ja väri sekä notkeus vaihtelevat sen mukaan, missä mehiläispesät sijaitsevat ja minkälainen floora niiden ympärillä on. Myös vuosittaisilla sääolosuhteilla on vaikutusta hunajan lopulliseen koostumukseen.

Kreikkalainen hunaja on usein paksua, tuoksuvaa ja voimakkaan makuista. Mäntymetsistä mettä imevät mehiläiset tuottavat tummaa ja paksua hunajaa. Appelsiinien kukissa viihtyvät mehiläiset sen sijaan tuottavat vaaleaa hunajaa, jonka maussa on mukava appelsiinien aromi. Kreikkalainen timjamihunaja on saavuttanut mainetta myös maailmalla. Sen maku on vailla vertaansa ja ainutlaatuinen.

Kiteytyminen on hunajalle luonnollista. Mitä enemmän hunajassa on glukoosia suhteessa fruktoosiin, sitä nopeammin sillä on taipumus kiteytyä. Glukoosin suhde fruktoosiin taas riippuu siitä, mistä kasvista hunaja on kerätty ja mikä on mehiläisten maantieteellinen sijainti. Nopea kiteytyminen ei vaikuta hunajan laatuun. Se on vain kyseiselle hunajalle luonnollinen ominaisuus.

Kun hunaja kiteytyy, sen voi helposti notkistaa kotikonstein. Laita purkki lämpimään vesihauteeseen ja odota, kunnes hunaja on taas juoksevaa. Hunaja ei menetä hyviä ominaisuuksiaan, jos sitä ei kuumenna liikaa. Vesihauteen lämpötilan on hyvä olla alle 40 °C.